Etusivu > Kodin kunnossapito & turvallisuus > Kosteus- ja homevaurio

Kosteus- ja homevaurio kotona – kuka vastaa ja miten edetään

Kosteusvaurio ei ole vain esteettinen ongelma. Hengitysliiton mukaan "vaurioituneen materiaalin ulkonäkö, lujuus ja tekninen toimivuus ovat olennaisesti heikentyneet. Tämän seurauksena rakenne tai rakenneosan tulee korjata tai vaihtaa." [1]

Tarkistettu ja päivitetty: 11.10.2026 · Lähteet: Hengitysliitto, asunto-osakeyhtiölaki

Mikä on kosteusvaurio – ja mikä ei

"Kosteusvaurio tarkoittaa materiaalin tai rakenteen vaurioitumista, joka johtuu liiallisesta tai pitkäaikaisesta kosteudesta." [1]

Tärkeä ero: "kosteusvaurio ei aiheuta välttämättä mikrobivaurioita." Jotta vauriosta tulee mikrobivaurio, "pitää olosuhteiden (kosteus ja lämpötila) olla mikrobikasvulle otolliset. Lisäksi mikrobit tarvitsevat ravinnoksi rakennusmateriaalia." [1]

Tämä on olennainen ero siksi, ettei pelkkä kosteus tarkoita homeongelmaa — mutta se on korjattava joka tapauksessa.

Kuka vastaa mistä

Hengitysliitto tiivistää periaatteen: "rakennuksen omistaja vastaa rakennuksen kunnosta. Asukkaana velvollisuutesi on käyttää asuntoa oikein ja huolehtia, että kotisi pysyy kunnossa." [2]

Taloyhtiö vastaa

• "Yhtiön vastuulle kuuluu kunnossapitovastuu osakehuoneistojen rakenteista ja eristeistä. Lisäksi yhtiö on velvollinen pitämään kunnossa perusjärjestelmät kuten lämmitys-, sähkö-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtojärjestelmät." [3]
• "Taloyhtiön rakenteisiin ja järjestelmiin liittyvien ongelmien selvittäminen kuuluu taloyhtiölle. Ilman taloyhtiön lupaa pintoja rikkovia rakennetutkimuksia tai järjestelmien muutoksia ei saa tehdä." [3]

Osakas vastaa

• "Taloyhtiön osakas ei omista asuntonsa rakenteita eikä järjestelmiä. Rakenteista ja järjestelmistä vastaa taloyhtiö." [3]
• "Osakkaan vastuulle kuuluvat hänen hallitsemansa osakehuoneiston sisäosat lukuun ottamatta huoneistossa olevia rakenteita, eristeitä ja yhtiön vastuulla olevia perusjärjestelmiä." [3]
• "Osakas vastaa huoneiston kunnossapidosta asunto-osakeyhtiölain mukaisesti silloinkin, kun hän on vuokrannut asunnon." [3]

Vuokralainen

• "Vuokralainen on velvollinen hoitamaan vuokraamaansa huoneistoa hyvin ja huolellisesti. Hänen on ilmoitettava kaikista havaitsemistaan puutteista, vaurioista ja sisäilmaongelman epäilyistä mahdollisimman nopeasti vuokranantajalle. Ilmoitus kannattaa tehdä kirjallisena." [3]
• "Vuokralainen joutuu korvaamaan vahingon, jonka hän tahallisesti, laiminlyönnillään tai muulla huolimattomuudellaan aiheuttaa asunnolle. Laiminlyönniksi luetaan myös se, jos vuokralainen ei tee ilmoitusta havaitusta viasta tai ongelmasta." [3]

Omakotitalo

"Omakotitalon omistaja on velvollinen huolehtimaan talonsa kunnosta sekä sisäilmasta. Ongelmien ilmetessä omistajan on lähdettävä hakemaan tutkimusapua esimerkiksi sisäilma- ja kuntotutkimuksia tekeviltä yrityksiltä. Kannattaa varmistaa, että tutkimuksen tekijällä on ajantasainen koulutus ja pätevyys." [3]

Vastuunjaosta säädetään "asunto-osakeyhtiölain (1599/2009) 4. luvussa", ja "taloyhtiössä voidaan poiketa asunto-osakeyhtiölain mukaisesta vastuunjaosta. Tällöin vastuunjaosta määrätään yhtiöjärjestyksessä." Yhtiöjärjestyksen määräys on ensisijainen lakiin nähden. [3] [9]

Miten edetään – yhteydenottojärjestys

1. Osakas: "osakkaan on otettava mahdollisimman nopeasti yhteys isännöitsijään epäillessään sisäilma- tai kosteusongelmia. Yhteydenotto kannattaa tehdä kirjallisesti ja lähettää myös taloyhtiön hallitukselle." [3]
2. Vuokralainen: ilmoita vuokranantajalle, mieluiten kirjallisesti. [3]
3. Jos taloyhtiö ei toimi: "jos taloyhtiö ei ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi, asukas voi ottaa yhteyttä kunnan terveystarkastajaan." [3]
4. Omakotitalo: tilaa kuntotutkimus pätevältä tekijältä. [3]

Yleissääntö: "havaituista puutteista tulee ilmoittaa viipymättä oikealle taholle. Puutteet ja ongelmat tulee selvittää ja korjata pikimmiten." [2]

Maksuton apu: Hengitysliiton "Kodin sisäilma- ja korjausneuvonta-puhelin 020 757 5181 maanantaista torstaihin kello 9–15". Sähköposti korjausneuvojat@hengitysliitto.fi. "Neuvonta on maksutonta." [5]

Ennaltaehkäisy – tarkkailulista

"Voit ennaltaehkäistä sisäilmaan liittyviä ongelmia tarkkailemalla ja huoltamalla kotiasi ja sen järjestelmiä säännöllisesti sekä korjaamalla käyttöikänsä päässä olevat rakenteet ajoissa." [2]

Hengitysliitto listaa ulko-osien tarkastukset: [2]

• "vesikatteen ja sen läpivientien kunnon tarkastaminen"
• "kattokaivojen, sadevesikourujen ja syöksytorvien kunnosta ja puhdistuksesta huolehtiminen"
• "sadevesien ohjaaminen sadevesijärjestelmään tai vähintään kauemmas talon perustuksista"
• "salaojien toimivuuden tarkastaminen, tukkeutuneiden ja toimimattomien salaojien korjaaminen"
• "ulkoseinien pintojen, ovien, ikkunoiden ja ikkunapellitysten kunnon tarkastaminen"

"Erityistä tarkkailua vaativat märkätilat. Tärkeää on, että ilmanvaihto on riittävää ja toimii suunnitellulla tavalla." [2]

Yksi konkreettinen ohje: "älä kasaa lunta rakennuksen seinää vasten tai istuta kukkapenkkejä ja pensaita talon vierustalle." [2]

Ja syy, miksi tämä kannattaa: "suuri osa rakennusten kosteus- ja homevaurioista johtuu rakennusten huollon ja korjausten puutteista." [2]

Miten vaurio tutkitaan

"Ennen varsinaisia tutkimuksia asiantuntija tutustuu rakennuksen lähtötietoihin. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi rakenne- ja LVI-piirustukset. Asiantuntija kerää tietoa rakennuksen historiasta, rakennukseen tehdyistä korjauksista ja huolloista sekä asukkaiden tekemistä havainnoista." [4]

"Katselmuksessa asiantuntija kiertää rakennuksen kaikki sisätilat ja tutustuu rakennukseen ulkopuolelta. Mukanaan asiantuntijalla voi olla esimerkiksi pintakosteusilmaisin, jolla kartoitetaan rakenteiden kosteusvaihteluja." [4]

Tarkemmissa tutkimuksissa "muun muassa avataan rakenteita ja otetaan näytteitä rakenteista, selvitetään rakenteiden ilmavuotoreittejä, tehdään lämpökuvauksia ja mitataan kosteuksia rakenteiden sisältä." [4]

Mitä mikään näyte ei todista

Tämä on tärkein yksittäinen asia, jonka tästä aiheesta voi oppia:

• "Mikrobeille ei ole voitu asettaa suoraan terveysperusteisia raja-arvoja. Mikrobinäytteiden tuloksista ei myöskään voi tehdä suoria johtopäätöksiä ihmisten terveydentilasta." [4]
• "Vaikka sisäilmanäytteen tulos on tavanomainen, ei se poista rakenteiden mikrobivaurion mahdollisuutta. Tämän vuoksi sisäilmanäytteitä ei voida käyttää osoittamaan tutkittavan tilan olevan kunnossa." [4]
• "Mikrobikasvu pyritään osoittamaan ensisijaisesti rakennusmateriaaleista otetuilla näytteillä." [4]
• Homekoirasta: "koulutettu homekoira on opetettu etsimään homeet ja lahottajat eri rakennusmateriaaleista. Homekoirille tai niiden ohjaajille ei ole olemassa tällä hetkellä viranomaisen hyväksymää testausjärjestelmää, jolla voitaisiin varmistaa ohjaajan ja koiran toiminnan taso." Koiran ilmaisut "vaativat aina tarkempia lisätutkimuksia". [4]

"Näkyvä homekasvusto tai materiaalin lahoaminen ovat selviä merkkejä vaurioitumisesta. Selkeä homeen haju materiaalissa on merkki vaurioitumisesta." [4]

Korjaus – kirjalliset sopimukset ovat ratkaisevia

"Homevauriokorjaus on vaativa prosessi, jossa tarvitaan eri alojen ammattilaisia. Usein homekorjaus jätetään tekemättä tai siinä epäonnistutaan tietotaidon puutteen vuoksi." [5]

"Merkittävin ero liittyy terveydellisiin riskeihin: homevaurioituneissa rakenteissa esiintyvät mikrobit voivat aiheuttaa haittaa rakennuksen käyttäjien terveydelle. Tämän vuoksi homekorjaus on aina suunniteltava ja toteutettava huolellisesti, vaiheittain ja ammattimaisesti." [5]

Rakennuttajan on solmittava kirjallisesti muun muassa "tutkimussopimus", "korjaussuunnittelusopimus", "vastaavan työnjohtajan sopimus", "valvontasopimus" ja "urakkasopimus". [5]

Ennen sopimusta: "on tärkeää tarkistaa, ovatko urakoitsijan yritystiedot kunnossa. Jos eivät, älä tee sopimusta." [5]

Pölynhallinta: purkutöissä käytetään "kertakäyttöisiä haalareita ja tiiviitä suojakäsineitä", ja "rakenteiden purku- ja korjaustöiden aikana on käytettävä joko P2-luokan tai P3-luokan suodattimella varustettua hengityssuojainta." [6]

Varoitus: "väärin valittu hengityssuojain voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa suuremman altistuksen kuin työskentely ilman suojainta." [6]

Kosteudenhallinta: "kosteudenhallintasuunnitelma on laadittava jokaiselle korjausrakennustyömaalle, jolla kuivataan rakenteita, tehdään betonivaluja tai tarvitaan sääsuojausta." [6]

Korjauksen jälkeen – siivous kolmessa vaiheessa

"Homekorjaustöissä vapautuu aina sisäilmaan ja pinnoille runsaasti mikrobeja. Jos kattavaa, koko korjattavan alueen homesiivousta ja irtaimiston puhdistamista ei tehdä, pinnoille jää jo aiemmin tilojen käyttäjille oireita aiheuttaneita mikrobeja." [7]

1. Purun jälkeen: "purkuvaiheen ja rakennusjätteiden poistamisen jälkeen tehdään korjattavalla alueella perusteellinen, lattiasta kattoon ulottuva siivous." [7]
2. Rakennussiivous: "korjaustöiden päätyttyä tehdään rakennussiivous (…) Myös ilmanvaihdon suodattimet vaihdetaan ja ilmanvaihdon päätelaitteet eli venttiilit puhdistetaan. Ilmanvaihtokanavat puhdistetaan, mikäli kanavistossa on ollut mikrobikasvua tai kanavistoon on päässyt pölyä tai kanaviston puhdistuksesta on yli 5 vuotta." [7]
3. Homeettomaksi siivous: "korjatun tilan kaikki pinnat imuroidaan ja pyyhitään nihkeällä huolellisesti. Osastointi puretaan ja ilmanvaihto käynnistetään vasta perusteellisen homeettomaksi siivouksen jälkeen." [7]

Irtaimiston puhdistus – mikä pestään, mikä heitetään pois

"Irtaimiston puhdistuksen tavoitteena on estää oireilun ja hajuhaittojen jatkuminen uudessa asunnossa." [8]

• Hävitä: "hävitä tavarat, joissa on näkyvää homekasvustoa tai voimakasta homeenhajua." [8]
• Tekstiilit: "pese käyttövaatteet, verhot, matot ja muut tekstiilit mahdollisimman korkeassa lämpötilassa, vähintään 60 asteessa." [8]
• Kovat pinnat: "puhdista kovapintaiset tavarat yleispuhdistusaineella." [8]
• Imurointi: "imuroimalla huolellisesti HEPA-suodattimella varustetulla imurilla." [8]
• Elektroniikka: "pyyhi pölyt elektronisten laitteiden kansista ja koteloista. Jätä IT-laitteiden puhdistaminen asiantuntevan tahon tehtäväksi." [8]
• Huonekasvit: "uusi huonekasvit tai ainakin vaihda niihin mullat." [8]
• Pesuaineet: "vältä biosidejä sisältäviä pesuaineita. Käytä desinfioivia aineita vain viemäriveden saastuttamiin tiloihin." [8]

Tärkeä varoitus: "hävitä tavarat, joissa näkyy selvää homekasvustoa. Toimita vaurioituneet tavarat suoraan jäteasemalle. Niitä ei saa myydä eteenpäin tai viedä kierrätykseen." [8]

Ja vielä: "jos huolellisen puhdistuksen jälkeenkin tavarat haisevat voimakkaasti homeelle tai aiheuttavat oireita, kannattaa sinun luopua niistä." [8]

Lohdullinen tieto: "home ei kuitenkaan lähde kasvamaan ja lisääntymään uudessa asunnossa, ellei siellä ole homeenkasvulle edellytyksiä eli ylimääräistä kosteutta." [8]

Mitä emme voi kertoa – ja miksi

Tämä artikkeli vastaa kysymykseen "mitä teen, kun epäilen kosteusvauriota". Se ei vastaa kahteen yleiseen kysymykseen, koska niihin ei löytynyt hyväksyttyä lähdettä:

• Akuutit ensitoimet vesivahingossa. Hengitysliiton sivuilla ei kuvata veden sulkemista, sähköjen katkaisua, lattialle valuneen veden poistoa eikä sähkölaitteiden turvallisuutta vesivahingon sattuessa. Sivut keskittyvät vaurion tutkimiseen, korjaukseen ja vastuisiin — eivät akuuttiin tilanteeseen. [1] [5]
• Vakuutusasiat. "Vakuutusyhtiötä ei mainita yhdelläkään" artikkelin lähdesivulla — ei ohjetta vahinkoilmoituksesta, omavastuusta eikä korvauskäytännöstä. Vakuutusneuvontaa antaa Suomessa Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE, joka on hyväksytty lähde — etsimme sieltä vastaukset seuraavaan päivitykseen. [5]
• Konkreettiset kuivausajat. "Kosteudenhallintasuunnitelman tavoitteena on varmistaa rakenteiden riittävä kuivuminen ilman aikatauluviivytyksiä", mutta aikarajaa ei anneta — ei myöskään kosteusprosenttien raja-arvoja. [6]
• Vastuun taloudellinen jako. Kuka maksaa ja miten vahinko jaetaan osakkaan ja taloyhtiön kesken, ei täsmennetä. Todetaan vain, että vastuusta säädetään asunto-osakeyhtiölain 4. luvussa ja että yhtiöjärjestyksellä voidaan poiketa. [3]

Emme siis kirjoita ohjetta, jota emme voi tarkistaa. Nämä puutteet on kirjattu sivuston työlistalle täydennettäviksi.

Lähteet

1. [1] Hengitysliitto – Kodin kosteus- ja homevauriot. Kosteusvaurion ja mikrobivaurion määritelmät. hengitysliitto.fi – kosteus- ja homevauriot
2. [2] Hengitysliitto – Kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisy. Tarkkailulista ja vaurioiden syyt. hengitysliitto.fi – ennaltaehkäisy
3. [3] Hengitysliitto – Vastuut kodin huollosta ja sisäilmaongelmien selvittämisestä. Osakkaan, taloyhtiön, vuokralaisen ja omistajan vastuut sekä yhteydenottojärjestys. hengitysliitto.fi – vastuut
4. [4] Hengitysliitto – Kosteus- ja homevaurioiden tutkiminen. Tutkimuksen kulku, näytteiden rajoitukset ja homekoira. hengitysliitto.fi – tutkiminen
5. [5] Hengitysliitto – Kosteus- ja homevaurioiden korjaus. Korjaushankkeen sopimukset, rakennuttajan rooli ja neuvontapuhelin. hengitysliitto.fi – korjaus
6. [6] Hengitysliitto – Homekorjaustyön vaiheet. Pölynhallinta, hengityssuojaimet ja kosteudenhallintasuunnitelma. hengitysliitto.fi – homekorjaustyön vaiheet
7. [7] Hengitysliitto – Homevauriokorjausten jälkeinen siivous. Siivouksen kolme vaihetta ja ilmanvaihdon puhdistus. hengitysliitto.fi – korjausten jälkeinen siivous
8. [8] Hengitysliitto – Kosteus- tai homevaurioisen kodin irtaimiston puhdistus. Mitä pestään, mitä hävitetään ja miten. hengitysliitto.fi – irtaimiston puhdistus
9. [9] Asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 4 luku (Finlex). Kunnossapitovastuun jako. finlex.fi – asunto-osakeyhtiölaki

Katso myös nämä oppaat

• Saako ilmanvaihdon kytkeä pois päältä?
• Tuloilman lämmitys – mikä on oikea lämpötila?
• Palovaroittimet – määrä, sijoitus, testaus ja huolto
• Hajujen poisto kodista – tuuletus, etikka ja ruokasooda

← Takaisin Kodin kunnossapito & turvallisuus -sivulle