Etusivu > Kodin kunnossapito & turvallisuus > Palovaroittimet

Palovaroittimet – määrä, sijoitus, testaus ja huolto

Palovaroitin on pakollinen jokaisessa asunnossa. Vuoden 2026 alusta vastuu siitä siirtyi asukkaalta rakennuksen omistajalle — mutta asukkaalla on edelleen velvollisuus ilmoittaa vioista. [3]

Tarkistettu ja päivitetty: 11.10.2026 · Lähteet: Sisäministeriön asetus 300/2025, Tukes, Sisäministeriö

Kuinka monta palovaroitinta tarvitaan

Sääntö on pinta-ala- ja kerrosperusteinen, ei huonekohtainen. Asetuksen 1 pykälä sanoo sanatarkasti:

"Asunnossa on oltava vähintään yksi palovaroitin asunnon jokaisen kerroksen tai tason alkavaa 60 neliömetriä kohti." [1]

Sana "alkava" on olennainen: 61 neliömetriä tarkoittaa kahta varoitinta, samoin 121 neliömetriä kolmea. Jokainen kerros ja taso lasketaan erikseen.

Asetus mahdollistaa myös lisävaroittimet: "sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, voi asunnossa olla asukkaan hankkimia palovaroittimia tai palovaroittimen hälytysääntä täydentäviä lisälaitteita." [1]

Huomio: asetuksessa ei ole huonekohtaista sääntöä eikä vaatimusta esimerkiksi portaikkoon tai kerrostasanteelle. Tukes tarkentaa, että varoittimia on oltava "vähintään yksi jokaista kerroksen alkavaa 60 m² kohden". [2]

Minne varoitin asennetaan

Asetuksen 3 pykälä antaa kaksi sääntöä: [1]

1. "Palovaroittimien sijoittamisessa on huomioitava huoneen muoto ja ilmanvaihto sekä palovaroittimien hälytysäänen kuuluvuus."
2. "Palovaroittimet on asennettava huoneen kattoon, jolleivät palovaroittimen ominaisuudet sitä estä. Palovaroittimet on sijoitettava vähintään 0,5 metrin etäisyydelle seinistä ja seinämäisistä rakennusosista."

Tukes on tässä asetusta tiukempi: "palovaroitin asennetaan huoneen kattoon, vaikka asennusohje mahdollistaisi myös seinäasennuksen." [2]

Mihin varoitinta ei saa tai kannata laittaa

• "Varoitinta ei saa asentaa esimerkiksi tuuletusikkunoiden tai koneellisen ilmanvaihdon läheisyyteen." — "ota sijoittamisessa huomioon ilmavirtaukset, koska ne voivat estää palokaasujen pääsyn varoittimeen ja pidentää hälytyksen alkamisviivettä." [2]
• "Palovaroitinta ei kannata sijoittaa keittiöön, kosteisiin tiloihin tai muihin paikkoihin, joissa työskentely voi aiheuttaa turhan hälytyksen." [2]
• "Palovaroitin on sijoitettava sellaiseen paikkaan, johon savu pääsee leviämään esteettä." [2]

Miksi kattoon? Sisäministeriö perustelee yksinkertaisesti: "koska savu nousee ylös, palovaroitin asennetaan huoneen kattoon." [3]

Vaatimukset laitteelle

• "Palovaroittimen on täytettävä standardin SFS-EN 14604 Palovaroittimet vaatimukset." [2]
• Varoittimen pitää "havaita alkava palo / reagoida savuun (ei lämpöön) / hälyttää paikallaolijat". [2]
• Energialähde: "joko paristokäyttöinen tai saa virran sähköverkosta, jolloin sen toiminta varmistetaan paristolla tai akulla." [2]

Tukes huomauttaa, että "Tukes ei valvo palovaroittimien hankintaan, sijoitukseen tai kunnossapitoon liittyviä asioita. Hankintaa, sijoitusta ja kunnossapitoa valvovat paikallinen rakennusvalvonta ja pelastusviranomainen." [2]

Testaus – ja mitä testinappi ei kerro

Sisäministeriön ohje on selkeä: "asukkaan on hyvä testata palovaroittimien toiminta säännöllisesti kerran kuukaudessa testinapista painamalla." [3]

Tukes puolestaan: "varmista palovaroittimen toimivuus testinapista painamalla aina asennuksen ja pariston vaihdon jälkeen." [2]

Uusiminen – 5–10 vuoden välein

Tukesin mukaan "virhehälytysten estämiseksi ja toimintavarmuuden takaamiseksi palovaroitin pitää uusia 5–10 vuoden välein." [2] Sisäministeriö muotoilee: "palovaroittimen käyttöikä on yleensä enintään 10 vuotta." [3]

Ikä kannattaa tarkistaa laitteesta: "palovaroittimessa on oltava tieto valmistajan suosittelemasta uusimisajankohdasta. Tieto löytyy yleensä palovaroittimen pohjasta." [2]

Miksi ikä ratkaisee? Tukes testasi vuonna 2020 yhteensä 94 palovaroitinta, jotka olivat iältään 0–36 vuotta. Tulokset:

• "Tulosten perusteella vanhat palovaroittimet eivät enää toimi luotettavasti, vaan niiden savuherkkyys ja äänenvoimakkuus voivat heiketä ajan myötä." [5]
• "Tutkituista palovaroittimista osa ei antanut ollenkaan äänihälytystä ja osassa äänenvoimakkuuden heikentyminen oli havaittavissa korvakuulolla ilman mittauksia. Tällaisia palovaroittimia oli 14 % tutkituista." [5]
• Mittauksissa äänenvoimakkuudet olivat pääosin yli 85 dB(A) — ja "tutkimusten mukaan aikuinen herää 75 dB(A) ääneen." [5]

Hyvä uutinen: vikaantumisen voi havaita itse. Tukesin ylitarkastaja Karoliina Meurman: "palovaroittimen alentuneen äänenvoimakkuuden tai toimimattomuuden voi havaita jo testinappia painamalla. Siksi palovaroittimen säännöllinen testaaminen on tärkeää." [5]

Puhdistus ja paristo

• Puhdistus: "palovaroitin on hyvä puhdistaa pölystä muutaman kerran vuodessa varovaisesti imuroimalla. Pölyinen varoitin saattaa aiheuttaa virheellisiä hälytyksiä." [4]
• Paristo: "palovaroittimen paristo voi olla vaihdettava, jolloin palovaroitin ilmaisee pariston vaihtotarpeen lyhyellä piippauksella." [2]
• Vaihtamaton virtalähde: "palovaroittimessa voi olla myös virtalähde, joka kestää palovaroittimen käyttöiän. Tällaista virtalähdettä ei voi vaihtaa." [2]
• Verkkovirta: "sähköverkkoon liitettyjen palovaroittimien varavirtalähteenä on paristo tai akku, joka varmistaa varoittimen toiminnan myös sähkökatkon aikana." [4]

Käytöstä poisto

"Palovaroitin kuuluu sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyksen piiriin. Palovaroittimet on palautettava sähkö- ja elektroniikkalaitteiden kierrätyspisteisiin." [2] Palovaroitinta ei siis laiteta sekajätteeseen.

Mitä asetus ei sano – ja miksi se on tärkeää tietää

Asetus 300/2025 koskee vain määrää ja sijoittamista. Siinä ei ole sanaakaan käyttöiästä, testausvälistä, puhdistuksesta, pariston vaihdosta, vaiennustoiminnosta eikä virhehälytyksistä. [1]

Nämä asiat tulevat viranomaisten ja Tukesin ohjeista — ja siksi ne ovat tässä artikkelissa erikseen lähteistettyinä. Jos jossakin lukee "asetus vaatii testaamaan kuukausittain", se ei pidä paikkaansa: kuukausittainen testaus on suositus, ei asetuksen vaatimus. [3]

Toinen tarkennus: Kiinteistöliiton lausunnon mukaan uudistuksessa poistettiin aiemmasta asetuksesta "asunnon tilojen muotoon, erityiseen syttymisvaaraan, hälytysäänen kuuluvuuteen ja muulla kuin äänimerkillä annettavaan hälytykseen liittynyt, aiempaan asetukseen sisältynyt, sääntely". Sääntely siis yksinkertaistui merkittävästi. [6]

Lähteet

1. [1] Sisäministeriön asetus palovaroittimista 300/2025 (Finlex). Vähimmäismäärä, sijoittaminen ja voimaantulo. finlex.fi – asetus 300/2025
2. [2] Tukes – Palovaroittimet. Standardi, sijoitus, testaus, uusimisväli, vaiennustoiminto ja kierrätys. tukes.fi – palovaroittimet
3. [3] Sisäministeriö – Toimiva palovaroitin on asumisen paloturvallisuuden perusta. Vastuunjako 1.1.2026, testaus kerran kuukaudessa ja käyttöikä. intermin.fi – palovaroitin
4. [4] Tukes – Kodin sähkölaitteiston kunnossapito. Palovaroittimen puhdistus ja virtalähteet. tukes.fi – kodin sähkölaitteiston kunnossapito
5. [5] Tukes – tiedote 29.10.2020: Vanha palovaroitin ei toimi luotettavasti. Ikääntymisselvitys: 94 varoitinta, 14 %:ssa heikentynyt äänihälytys. tukes.fi – tiedote 29.10.2020
6. [6] Kiinteistöliitto – lausunto 14.10.2024 paloturvallisuuslaitteita koskevista asetuksista. Aiemman sääntelyn poistaminen ja vastuun siirto. kiinteistoliitto.fi – lausunto (PDF)

Katso myös nämä oppaat

• Palovaroitin huutaa ilman syytä – yleisimmät syyt ja ratkaisut
• Saako ilmanvaihdon kytkeä pois päältä?
• Kosteus- ja homevaurio kotona – kuka vastaa ja miten edetään
• Siivousvälineiden huolto ja kierrätys – näin välineet kestävät

← Takaisin Kodin kunnossapito & turvallisuus -sivulle