Etusivu > Kodinhoito & siivous > Desinfiointi

Kodin desinfiointi – milloin sitä oikeasti tarvitaan

Desinfiointi mielletään helposti vahvojen kemikaalien käytöksi, mutta kodin arjessa se on harvoin tarpeen. Tässä oppaassa käydään läpi, milloin desinfiointia tarvitaan, miksi turhaa desinfiointia pitää välttää ja miten koti pysyy hygieenisenä ilman vahvoja aineita.

Tarkistettu ja päivitetty: 6.10.2026 · Lähteet: Martat, Tukes, THL ja Työterveyslaitos

Tavallinen siivous riittää lähes aina

Kotona ei tarvita desinfiointiaineita normaalioloissa. Yleispuhdistusaine riittää oikein hyvin. [1]

Tukesin mukaan joulusiivoukseenkin riittää vesi ja tarvittaessa sopiva yleispuhdistusaine. [3]

Martat muistuttaa, että säännöllisellä puhdistuksella pääset vähemmällä etkä tarvitse voimakkaita aineita. [1]

Perusaineeksi riittää heikosti emäksinen yleispuhdistusaine (pH 8–10), joka tehoaa rasvalikaan. [4]

Milloin desinfiointi on oikeasti tarpeen

Esimerkki vakavammasta tilanteesta: THL:n norovirusohjeen mukaan saastunut alue puhdistetaan eritteestä vedellä ja tavanomaisella pesuaineella, minkä jälkeen puhdas pinta käsitellään viruksiin tehoavalla desinfektioaineella valmistajan ohjeiden mukaisesti. THL toteaa myös, että klooripohjaiset desinfektioaineet ovat edelleen tehokkaimpia keinoja noroviruksen poistamiseen pinnoilta. [11]

Huom: THL:n norovirusohje on tarkoitettu ammattilaisille ja laitoksiin, kuten päiväkoteihin ja majoitustiloihin. [11]

Miksi turhaa desinfiointia pitää välttää

Hyvä hygienia ilman desinfiointiaineita

Paras "desinfiointiaine" kotona on saippua ja vesi. Tukesin mukaan kotioloissa ja työpaikalla saippua ja vesi ovat tehokas yhdistelmä, ja käsidesien käyttö ei normaalitilanteessa ole kotona tarpeen. [14]

Käsienpesu on tärkeintä.

Marttojen mukaan kädet tulisi pestä aina muun muassa silloin, kun tulet ulkoa sisälle. [6]

Kun joku kotona sairastaa:

Ilmanvaihto:

Työterveyslaitoksen mukaan sisäilmassa esiintyy normaalistikin muun muassa mikrobeja (bakteereja, hiivoja ja homeita), ja ilmanvaihto laimentaa ja poistaa epäpuhtauksia ilmasta. [12]

Noroviruksen tuhoamiseksi elintarvikkeiden käsittelyyn THL suosittaa 90 asteen lämpötilaa vähintään kahden minuutin ajan – ja toteaa samalla rehellisesti, että kokeellinen näyttö tästä puuttuu. [11]

Höyrypuhdistin – mitä emme julkaisseet

Tämän artikkelin aiemmassa versiossa sanottiin, että höyrypuhdistin tuhoaa "yli 99,999 % bakteereista, viruksista ja sieniistä". Luku oli peräisin laitevalmistajien markkinoinnista.

Emme löytäneet tälle luvulle yhtään viranomais- tai tutkimuslähdettä, joten poistimme sen. Kuuma höyry ja korkea lämpötila voivat hyvin vaikuttaa mikrobeihin, mutta emme esitä tarkkoja teholukuja ilman lähdettä. Laitevalmistajan markkinointi ei kelpaa lähteeksi tehokkuusväitteelle.

Etikka ja ruokasooda

Etikka on hapan puhdistusaine, ei desinfiointiaine. Tukes määrittelee desinfiointiaineet "kemikaaleiksi, jotka on tehty tappamaan haitallisia mikrobeja". [2] Väkiviinaetikka taas on Tukesin mukaan "etikkahapon vesiliuosta" – sen teho perustuu happamuuteen, ei biosidiseen tehoaineeseen. [3]

Jos tarvitset desinfiointia, käytä siihen tarkoitettua valmistetta. [2] Työterveyslaitoksen kemikaalitietokannan mukaan etikkahappo on voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa, ja 10–25-prosenttinen liuos ärsyttää ihoa ja voimakkaasti silmiä. [13]

Jos käytät väkiviinaetikkaa siivouksessa, laimenna se veteen. [3] Älä käytä etikkaa tai muuta hapanta ainetta kaakeli- ja silikonisaumoihin – ne syöpyvät. Emali ja marmori eivät myöskään pidä happamasta. [7]

Ruokasooda on Marttojen mukaan "tehokasta puhdistusainetta", ja sekoittamalla 2 rkl soodaa ja noin 5 dl lämmintä vettä saat puhdistusliuoksen. [7] Marttojen mukaan rasvalika tehoaa paremmin emäksisiin aineisiin (pH yli 8). [4]

Ruokasoodalla voi muun muassa kiillottaa hopeat, puhdistaa pinttyneet tee- ja kahvikupit [7] sekä tehostaa valkopyykin pesua (2–4 rkl valkopesuaineen lisäksi, korkean lämpötilan ohjelma). [9]

Lattiakaivon ekovinkki: kaada kaivoon ½–1 dl ruokasoodaa ja 1–2 dl väkiviinaetikkaa. Kun sihinä loppuu, kaivoon lasketaan muutama litra kuumaa vettä. [8]

Turvallisuus – muista nämä

Yhteenveto

Kodin desinfiointi on poikkeustilanteiden työkalu, ei arkirutiini. Tavallinen siivous, käsienpesu ja ilmanvaihto riittävät pitämään kodin hygieenisenä. Desinfiointiaineita tarvitaan lähinnä silloin, kun kotona on vakava vatsatauti tai epidemia-aikana – ja etikka ei ole niitä aineita.

Miten tämä artikkeli on tehty: sisältö on koottu Marttojen, Tukesin, THL:n ja Työterveyslaitoksen julkaisemista ohjeista ja tarkistettu 6.10.2026. Jokainen väite on merkitty lähdenumerolla ja lähteet on linkitetty tarkkoina osoitteina. Jos huomaat virheen, ilmoita siitä yhteydenottolomakkeella.

Tärkeää:

Lue myös käyttöehdot.

Lähteet

  1. [1] Martat – Siivousaineiden valinta ja käyttö. Desinfiointiaineiden tarpeettomuus kotona ja säännöllisen puhdistuksen merkitys. martat.fi/kodinhoito/siivous/siivousaineiden-valinta-ja-kaytto/
  2. [2] Tukes – Desinfiointiaineet. Milloin desinfiointia tarvitaan, bakteerikanta, allergiset oireet ja etikkaa koskeva yleinen harhaluulo. tukes.fi/koti-ja-vapaa-aika/desinfiointiaineet
  3. [3] Tukes – Luulot pois kemikaaleista: joulusiivous ja kemikaalit. Vesi ja yleispuhdistusaine riittävät, etikan laimentaminen. tukes.fi/luulotpoiskemikaaleista/joulusiivous-ja-kemikaalit
  4. [4] Martat – Kemikaalit kodinhoidossa. Yleispuhdistusaineen pH, kloorattujen aineiden ja liuottimien käyttö, altistuminen ja varoitusmerkit. martat.fi/kodinhoito/kodin-kemikaalit/kemikaalit-kodinhoidossa/
  5. [5] Martat – Sairastuvan siivous. Käsipyyhkeet, 60 asteen pesu ja desinfioivan aineen tarve vessassa. martat.fi/kodinhoito/siivous/sairastuvan-siivous/
  6. [6] Martat – Käsienpesu. Milloin kädet pitää pestä. martat.fi/kodinhoito/kasienpesu/
  7. [7] Martat – Isoäidin siivousvinkit. Etikka ja ruokasooda puhdistusaineina sekä materiaalirajoitukset. martat.fi/kodinhoito/siivous/isoaidin-siivousvinkit/
  8. [8] Martat – Kylpyhuoneen puhdistus. Lattiakaivon ekovinkki. martat.fi/kodinhoito/siivous/kylpyhuoneen-puhdistus/
  9. [9] Martat – Pyykinpesuaineet. Ruokasooda valkopyykin tehostajana. martat.fi/kodinhoito/pyykki/pyykinpesuaineet/
  10. [10] Martat – WC puhtaaksi. Viemäriin kaadettujen kemikaalien vaikutus jätevesiin. martat.fi/kodinhoito/siivous/wc-puhtaaksi/
  11. [11] THL – Toimenpideohje norovirustartuntojen ehkäisemiseksi. Noroviruksen torjunta pinnoilta ja lämpötilasuositus. thl.fi – noroviruksen toimenpideohje
  12. [12] Työterveyslaitos – Sisäilma. Ilmanvaihto ja epäpuhtaudet. ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/sisailma
  13. [13] Työterveyslaitos – OVA: etikkahappo. Etikkahapon vaaraluokitus ja pitoisuusrajat. ova.ttl.fi – etikkahappo
  14. [14] Tukes – Kymmenen faktaa desinfiointiaineista. Saippua ja vesi, desinfioivien aineiden vaikutus materiaaleihin ja käsidesien tarpeettomuus kotona. tukes.fi/-/kymmenen-faktaa-desinfiointiaineista

Katso myös nämä oppaat

← Takaisin Kodinhoito & siivous -sivulle

Tietoa Yhteys Tietosuoja Evästeet Käyttöehdot

© 2026 Vanhat hyvät niksit