Etusivu >
Kodinhoito & siivous >
Desinfiointi
Kodin desinfiointi – milloin sitä oikeasti tarvitaan
Desinfiointi mielletään helposti vahvojen kemikaalien käytöksi, mutta kodin arjessa se on
harvoin tarpeen. Tässä oppaassa käydään läpi, milloin desinfiointia tarvitaan,
miksi turhaa desinfiointia pitää välttää ja miten koti pysyy hygieenisenä ilman vahvoja aineita.
Tarkistettu ja päivitetty: 6.10.2026 · Lähteet: Martat, Tukes, THL ja Työterveyslaitos
Tavallinen siivous riittää lähes aina
Kotona ei tarvita desinfiointiaineita normaalioloissa. Yleispuhdistusaine riittää oikein
hyvin. [1]
Tukesin mukaan joulusiivoukseenkin riittää vesi ja tarvittaessa sopiva
yleispuhdistusaine. [3]
Martat muistuttaa, että säännöllisellä puhdistuksella pääset vähemmällä etkä tarvitse
voimakkaita aineita. [1]
Perusaineeksi riittää heikosti emäksinen yleispuhdistusaine (pH 8–10), joka tehoaa
rasvalikaan. [4]
Milloin desinfiointi on oikeasti tarpeen
- Desinfiointiaine on tarpeen vain, jos on olemassa erityinen riski haitallisten
bakteerien tai homeiden esiintymiseen. [2]
- Marttojen mukaan desinfiointiaineiden käyttö on tarpeen tilapäisesti vain silloin, kun
on erityinen riski – esimerkiksi ripulin tai epidemian aikana. [1]
- Sairaudesta riippuen joskus voi olla tarpeen käyttää desinfioivaa puhdistusainetta
(muun muassa klooripitoisia aineita) vessassa ja kylpyhuoneessa. [5]
Esimerkki vakavammasta tilanteesta: THL:n norovirusohjeen mukaan saastunut alue
puhdistetaan eritteestä vedellä ja tavanomaisella pesuaineella, minkä jälkeen
puhdas pinta käsitellään viruksiin tehoavalla desinfektioaineella valmistajan ohjeiden
mukaisesti. THL toteaa myös, että klooripohjaiset desinfektioaineet ovat edelleen
tehokkaimpia keinoja noroviruksen poistamiseen pinnoilta. [11]
Huom: THL:n norovirusohje on tarkoitettu ammattilaisille ja laitoksiin, kuten päiväkoteihin ja
majoitustiloihin. [11]
Miksi turhaa desinfiointia pitää välttää
- Antibakteeristen ja desinfiointiaineiden turha käyttö vaikuttaa haitallisesti
normaaliin, hyödylliseen bakteerikantaan. [2]
- Kloorattuja desinfiointiaineita, antibakteerisia aineita ja liuottimia pitää käyttää
erityisen harkiten – ne ovat haitallisia sekä terveydelle että ympäristölle. [4]
- Altistumme puhdistustuotteiden kemikaaleille hengitysteitse sekä ihon kautta.
[4]
- Herkät henkilöt voivat saada desinfiointiaineista allergisia oireita. [2]
- Turha käyttö voi tuhota suojaavan normaalin mikrobikannan ja altistaa haitallisille
mikrobeille. [2]
- Liian vahvojen, desinfioivien aineiden käyttö voi pilata materiaaleja, ja
toistuva käsittely voi aiheuttaa ihon ja hengitysteiden ärsytystä. [14]
- Desinfioivien aineiden vaikutus ei säily pitkään pinnoilla. [14]
- Kylpy- ja wc-tiloissa desinfiointiaineet voivat ärsyttää ihoa, jos niitä jää pinnoille –
käsitellyt pinnat huuhdellaan lopuksi hyvin vedellä. [2]
- Viemäriin kaadetut kemikaalit haittaavat jätevesien puhdistusta ja kuormittavat
vesistöjä. [10]
Hyvä hygienia ilman desinfiointiaineita
Paras "desinfiointiaine" kotona on saippua ja vesi. Tukesin mukaan kotioloissa ja
työpaikalla saippua ja vesi ovat tehokas yhdistelmä, ja käsidesien käyttö ei
normaalitilanteessa ole kotona tarpeen. [14]
Käsienpesu on tärkeintä.
Marttojen mukaan kädet tulisi pestä aina muun muassa silloin, kun tulet ulkoa
sisälle. [6]
Kun joku kotona sairastaa:
- Kaikilla kannattaa olla omat käsipyyhkeet, ja kun joku sairastaa, ne kannattaa
vaihtaa päivittäin. [5]
- Pese pyyhkeet, vuodevaatteet ja siivousliinat vähintään 60 asteessa pitkällä
pesuohjelmalla. [5]
Ilmanvaihto:
Työterveyslaitoksen mukaan sisäilmassa esiintyy normaalistikin muun muassa mikrobeja (bakteereja,
hiivoja ja homeita), ja ilmanvaihto laimentaa ja poistaa epäpuhtauksia ilmasta.
[12]
Noroviruksen tuhoamiseksi elintarvikkeiden käsittelyyn THL suosittaa
90 asteen lämpötilaa vähintään kahden minuutin ajan – ja toteaa samalla rehellisesti,
että kokeellinen näyttö tästä puuttuu. [11]
Höyrypuhdistin – mitä emme julkaisseet
Tämän artikkelin aiemmassa versiossa sanottiin, että höyrypuhdistin tuhoaa
"yli 99,999 % bakteereista, viruksista ja sieniistä". Luku oli peräisin
laitevalmistajien markkinoinnista.
Emme löytäneet tälle luvulle yhtään viranomais- tai tutkimuslähdettä, joten poistimme
sen. Kuuma höyry ja korkea lämpötila voivat hyvin vaikuttaa mikrobeihin, mutta emme
esitä tarkkoja teholukuja ilman lähdettä. Laitevalmistajan markkinointi ei kelpaa lähteeksi
tehokkuusväitteelle.
Etikka ja ruokasooda
Etikka on hapan puhdistusaine, ei desinfiointiaine. Tukes määrittelee
desinfiointiaineet "kemikaaleiksi, jotka on tehty tappamaan haitallisia mikrobeja". [2]
Väkiviinaetikka taas on Tukesin mukaan "etikkahapon vesiliuosta" – sen teho perustuu
happamuuteen, ei biosidiseen tehoaineeseen. [3]
Jos tarvitset desinfiointia, käytä siihen tarkoitettua valmistetta. [2]
Työterveyslaitoksen
kemikaalitietokannan mukaan etikkahappo on voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä
vaurioittavaa, ja 10–25-prosenttinen liuos ärsyttää ihoa ja voimakkaasti
silmiä. [13]
Jos käytät väkiviinaetikkaa siivouksessa, laimenna se veteen. [3] Älä käytä
etikkaa tai muuta hapanta ainetta kaakeli- ja silikonisaumoihin – ne syöpyvät.
Emali ja marmori eivät myöskään pidä happamasta. [7]
Ruokasooda on Marttojen mukaan "tehokasta puhdistusainetta", ja sekoittamalla
2 rkl soodaa ja noin 5 dl lämmintä vettä saat puhdistusliuoksen. [7]
Marttojen mukaan rasvalika tehoaa paremmin emäksisiin aineisiin (pH yli 8). [4]
Ruokasoodalla voi muun muassa kiillottaa hopeat, puhdistaa pinttyneet
tee- ja kahvikupit [7] sekä tehostaa valkopyykin pesua (2–4 rkl
valkopesuaineen lisäksi, korkean lämpötilan ohjelma). [9]
Lattiakaivon ekovinkki: kaada kaivoon ½–1 dl ruokasoodaa ja
1–2 dl väkiviinaetikkaa. Kun sihinä loppuu, kaivoon lasketaan
muutama litra kuumaa vettä. [8]
Turvallisuus – muista nämä
- Desinfiointiaineita ei tarvita kotona tavallisesti – yleispuhdistusaine
riittää. [1]
- Turha desinfiointi ja antibakteeristen aineiden käyttö on haitallista
hyödylliselle bakteerikannalle. [2]
- Etikka on hapan puhdistusaine, ei desinfiointiaine. Desinfiointiin
käytetään siihen tarkoitettua valmistetta. [2] [3]
- Laimenna väkiviinaetikka aina veteen. 10–25-prosenttinen liuos ärsyttää
ihoa ja voimakkaasti silmiä. [3] [13]
- Älä käytä etikkaa saumoihin, silikoneihin, emali- tai marmoripinnoille.
[7]
- Älä jätä pesuaineita lasten tai lemmikkieläinten ulottuville ja opettele
tuntemaan varoitusmerkit. [4]
Yhteenveto
Kodin desinfiointi on poikkeustilanteiden työkalu, ei arkirutiini.
Tavallinen siivous, käsienpesu ja ilmanvaihto riittävät pitämään kodin
hygieenisenä. Desinfiointiaineita tarvitaan lähinnä silloin, kun kotona on vakava vatsatauti tai
epidemia-aikana – ja etikka ei ole niitä aineita.
Miten tämä artikkeli on tehty: sisältö on koottu Marttojen, Tukesin, THL:n ja
Työterveyslaitoksen julkaisemista ohjeista ja tarkistettu 6.10.2026. Jokainen väite on merkitty
lähdenumerolla ja lähteet on linkitetty tarkkoina osoitteina. Jos huomaat virheen, ilmoita siitä
yhteydenottolomakkeella.
Tärkeää:
- Noudata aina tuotteen omaa käyttöohjetta ja pakkausmerkintöjä.
- Testaa menetelmä ensin huomaamattomaan kohtaan.
- Sivuston ohjeet ovat yleistä tietoa, eivät ammattimaista neuvontaa.
- Jos olet epävarma, kysy neuvoa alan ammattilaiselta.
Lue myös käyttöehdot.
Lähteet
- [1] Martat – Siivousaineiden valinta ja käyttö. Desinfiointiaineiden tarpeettomuus kotona ja säännöllisen puhdistuksen merkitys.
martat.fi/kodinhoito/siivous/siivousaineiden-valinta-ja-kaytto/
- [2] Tukes – Desinfiointiaineet. Milloin desinfiointia tarvitaan, bakteerikanta, allergiset oireet ja etikkaa koskeva yleinen harhaluulo.
tukes.fi/koti-ja-vapaa-aika/desinfiointiaineet
- [3] Tukes – Luulot pois kemikaaleista: joulusiivous ja kemikaalit. Vesi ja yleispuhdistusaine riittävät, etikan laimentaminen.
tukes.fi/luulotpoiskemikaaleista/joulusiivous-ja-kemikaalit
- [4] Martat – Kemikaalit kodinhoidossa. Yleispuhdistusaineen pH, kloorattujen aineiden ja liuottimien käyttö, altistuminen ja varoitusmerkit.
martat.fi/kodinhoito/kodin-kemikaalit/kemikaalit-kodinhoidossa/
- [5] Martat – Sairastuvan siivous. Käsipyyhkeet, 60 asteen pesu ja desinfioivan aineen tarve vessassa.
martat.fi/kodinhoito/siivous/sairastuvan-siivous/
- [6] Martat – Käsienpesu. Milloin kädet pitää pestä.
martat.fi/kodinhoito/kasienpesu/
- [7] Martat – Isoäidin siivousvinkit. Etikka ja ruokasooda puhdistusaineina sekä materiaalirajoitukset.
martat.fi/kodinhoito/siivous/isoaidin-siivousvinkit/
- [8] Martat – Kylpyhuoneen puhdistus. Lattiakaivon ekovinkki.
martat.fi/kodinhoito/siivous/kylpyhuoneen-puhdistus/
- [9] Martat – Pyykinpesuaineet. Ruokasooda valkopyykin tehostajana.
martat.fi/kodinhoito/pyykki/pyykinpesuaineet/
- [10] Martat – WC puhtaaksi. Viemäriin kaadettujen kemikaalien vaikutus jätevesiin.
martat.fi/kodinhoito/siivous/wc-puhtaaksi/
- [11] THL – Toimenpideohje norovirustartuntojen ehkäisemiseksi. Noroviruksen torjunta pinnoilta ja lämpötilasuositus.
thl.fi – noroviruksen toimenpideohje
- [12] Työterveyslaitos – Sisäilma. Ilmanvaihto ja epäpuhtaudet.
ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/sisailma
- [13] Työterveyslaitos – OVA: etikkahappo. Etikkahapon vaaraluokitus ja pitoisuusrajat.
ova.ttl.fi – etikkahappo
- [14] Tukes – Kymmenen faktaa desinfiointiaineista. Saippua ja vesi, desinfioivien aineiden vaikutus materiaaleihin ja käsidesien tarpeettomuus kotona.
tukes.fi/-/kymmenen-faktaa-desinfiointiaineista
Katso myös nämä oppaat
← Takaisin Kodinhoito & siivous -sivulle