Etusivu > Kodinhoito & siivous > Puhdistusaineiden turvallinen käyttö

Puhdistusaineiden turvallinen käyttö – 12 sääntöä ja 6 yhdistelmää, joita ei pidä tehdä

Vanhat konstit toimivat parhaiten silloin, kun ne tehdään turvallisesti. Tässä oppaassa käydään läpi säännöt, joilla vältät yleisimmät virheet – sekä ne yhdistelmät, joita ei kannata kokeilla edes uteliaisuudesta. Tiedot perustuvat Marttojen ohjeisiin, ja lähteet on linkitetty tarkkoina osoitteina, jotta voit tarkistaa jokaisen kohdan itse.

Tarkistettu ja päivitetty: 6.10.2026 · Lue myös: Etikan voima · Desinfiointi kotona

Miksi sekoittaminen on riski

Puhdistusaineet eivät ole pelkkää saippuaa ja vettä. Ne sisältävät tensidejä, emäksiä, happoja, liuotteita, valkaisuaineita ja desinfioivia aineita – ja juuri nämä aineryhmät reagoivat herkästi keskenään. [1]

Siksi turvallisin tapa on yksinkertainen: yksi aine kerrallaan, huuhdeltuna pois ennen seuraavaa. Jos pinta on erityisen likainen, tehoa kannattaa hakea muualta kuin aineiden yhdistelemisestä – pesutapahtumaan vaikuttavat aina neljä asiaa: kemia, aika, lämpötila ja mekaaninen hankaus. Kun yksi niistä on vähissä, jotain toista tarvitaan enemmän. [1]

Käytännössä tämä tarkoittaa, että lika lähtee usein pelkällä lämmöllä ja hankauksella, kun annat aineen vaikuttaa hetken. Vahvempia aineita ei tarvita, jos siivoaa säännöllisesti. [1]

Kuusi yhdistelmää, joita ei pidä tehdä

Klooripohjaisten puhdistusaineiden pakkausmerkinnöissä ja käyttöturvallisuustiedotteissa varoitetaan nimenomaisesti sekoittamasta tuotetta muihin aineisiin. Tarkista aina oman tuotteesi merkinnät. Nämä ovat yleisimmät virheet:

1. Klooripohjainen valkaisuaine + hapan aine

Happamia aineita ovat esimerkiksi etikka, sitruunahappo, kalkinpoistoaineet ja useimmat WC:n puhdistusaineet. Kun klooripohjainen aine kohtaa happaman aineen, syntyy kloorikaasua, joka ärsyttää voimakkaasti hengitysteitä ja silmiä. Tämä on yleisin kotona tapahtuva puhdistusainetapaturma.

Käytännön sääntö: älä koskaan kaada WC-ainetta ja klooripohjaista ainetta samaan pönttöön etkä peräkkäin ilman huuhtelua.

2. Klooripohjainen valkaisuaine + ammoniakki

Ammoniakkia on muun muassa osassa ikkunanpesuaineita ja yleispuhdistusaineita. Kloorin ja ammoniakin reaktiossa syntyy klooriamiineja – myös hengitysteitä ärsyttäviä yhdisteitä.

3. Klooripohjainen valkaisuaine + vetyperoksidi

Molemmat ovat voimakkaita hapettimia. Yhdessä ne reagoivat hallitsemattomasti. Säilytä ne erillään ja käytä eri kertoina, huolellisesti huuhdellen.

4. Kaksi eri klooripohjaista tuotetta

Kaksi samantyyppistä ainetta ei tehosta toisiaan – se vain lisää höyryjen määrää. Sama koskee WC-pönttöön laitettavia puhdistusainetabletteja yhdessä klooripohjaisen aineen kanssa.

5. Eri viemärinavausaineet keskenään

Viemärinavausaineet ovat voimakkaita emäksiä tai hapettimia. Kahden eri tuotteen sekoittaminen voi aiheuttaa rajun reaktion. Jos yksi aine ei auta, älä lisää toista perään – huuhtele runsaalla vedellä ja tarvittaessa kutsu ammattilainen.

6. Etikka + ruokasooda samassa astiassa

Tämä yhdistelmä ei ole vaarallinen, mutta se ei myöskään ole ihmeaine. Happo ja emäs neutraloivat toisensa: jäljelle jää lähinnä vettä ja suolaa, ja kuplinta on hiilidioksidia – merkki siitä, että aineet kuluttavat toisiaan. Kuplinta ei siis ole merkki puhdistustehosta.

Kumpikin aine on hyvä erikseen: etikka liuottaa kalkkia ja ruokasooda hankaa ja neutraloi hajuja. Käytä niitä peräkkäin, ei samassa seoksessa. [1]

Näin luet varoitusmerkinnät

Jokaisessa puhdistusaineessa on pakkausmerkinnät, jotka kertovat ainesosat ja vaarat. Martat kehottaa opettelemaan varoitusmerkit. [1] Hankinnan yhteydessä kannattaa tutkia ainesosaluettelo, ja jos pakkauksessa on varoitusmerkki, vanhentunut aine käsitellään ongelmajätteenä – ei viemäriin eikä sekajätteeseen. [2]

12 sääntöä turvalliseen puhdistamiseen

1. Yksi aine kerrallaan. Älä yhdistele tuotteita. [1]
2. Annostele ohjeen mukaan. Enemmän ei puhdista paremmin – "usein vähempikin riittää". [1] [4]
3. Huuhtele pinta ennen kuin käytät toista ainetta.
4. Tuuleta siivotessa, erityisesti kylpyhuoneessa ja saunassa.
5. Suihkuta aine liinaan, ei ilmaan – näin vältät höyryjen hengittämisen. [2]
6. Käytä käsineitä voimakkaiden aineiden kanssa.
7. Älä jätä aineita lasten tai lemmikkien ulottuville. [1]
8. Sulje pakkaukset huolellisesti käytön jälkeen. [1]
9. Säilytä aineet alkuperäispakkauksissaan – ei koskaan juomapullossa tai elintarvikepakkauksessa.
10. Käytä kloorattuja ja desinfioivia aineita harkiten. Kotona niitä ei tarvita normaalioloissa, ja tarpeeton käyttö rasittaa sekä ympäristöä että ihon ja hengitysteiden bakteerikantaa. [1] [2]
11. Testaa ensin huomaamattomasta kohdasta, kun käytät ainetta uudelle pinnalle.
12. Muista, että WC-pytty ei hävitä roskia eikä kemikaaleja – se vain siirtää ongelman jätevedenpuhdistamolle ja edelleen vesistöön. Jätevedenpuhdistamoita ei ole suunniteltu puhdistamaan kuin fosforia, typpeä ja eloperäistä ainesta, ja tietyt kemikaalit voivat jopa sotkea puhdistusprosessin. [4]
13. Vie ongelmajätteet ohjeen mukaan – varoitusmerkilliset aineet ovat ongelmajätettä. [2]

Jos aineet menevät vahingossa sekoituksiin

• Poistu tilasta ja tuuleta. Älä jää haistelemaan, mitä syntyi.
• Älä yritä neutraloida seosta lisäämällä jotain kolmatta ainetta.
• Jos sinulle tulee oireita – yskää, hengenahdistusta, kirvelyä silmissä tai kurkussa – soita hätänumeroon 112.
• Myrkytystietokeskus neuvoo kemikaalialtistumissa numerossa 0800 147 111. Soittaminen on ilmaista. [3]

Mitä tämä artikkeli ei korvaa

Tämä opas ei korvaa tuotteen omaa käyttöohjetta eikä lääkärin tai Myrkytystietokeskuksen antamaa neuvontaa. Jos olet epävarma, tarkista aina tuotteen pakkausmerkinnät tai kysy neuvoa kotitalousneuvonnasta. [2]

Miten tämä artikkeli on tehty: sisältö on kirjoitettu Marttojen ja viranomaisten julkisten ohjeiden pohjalta. Jokainen lähde on linkitetty alla tarkalla osoitteella, ja jokainen väite on merkitty lähdenumerolla. Jos huomaat virheen, ilmoita siitä yhteydenottolomakkeella – korjaamme sen ja merkitsemme päivityspäivän.

Lähteet

1. [1] Martat – Kemikaalit kodinhoidossa. Yhden aineen kerrallaan -sääntö, aineryhmät, annostelu, lasten ja lemmikkien huomioiminen, varoitusmerkit sekä kloorattujen desinfiointiaineiden harkittu käyttö. martat.fi/kodinhoito/kodin-kemikaalit/kemikaalit-kodinhoidossa/
2. [2] Martat – Siivousaineiden valinta ja käyttö. Siivouskaapin perusaineet, suihkuttamisen välttäminen, desinfiointiaineiden tarpeettomuus kotona, ongelmajäteohjeet ja kotitalousneuvonnan puhelinnumero. martat.fi/kodinhoito/siivous/siivousaineiden-valinta-ja-kaytto/
3. [3] Myrkytystietokeskus (HUS) – neuvontapuhelin 0800 147 111, soittaminen on ilmaista. Tieto vahvistettu Fimean potilasohjeesta sekä Terveyskylän Myrkytystietokeskuksen sivulta. terveyskyla.fi – Myrkytystietokeskus
4. [4] Ympäristö Nyt (Varsinais-Suomen ELY-keskus) – Kodin kemikaaleissa riski vesistöille. Kemikaalien sekoittamisen kielto, annostelu, ympäristömerkit ja jäteveden käsittely. ymparistonyt.fi/kodin-kemikaaleissa-riski-vesistoille/

Lue lisää

• Tukes – Kemikaalit (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto)
• Kemikaalineuvonta – kuluttajille suunnattu kemikaalineuvontapalvelu
• Martat – Kodin kemikaalit

Katso myös nämä oppaat

• Etikan voima – 20 perusteltua tapaa käyttää etikkaa siivouksessa
• Ruokasooda siivouksessa
• Kalkinpoisto kotikonstein
• Desinfiointi kotona – milloin siihen on oikeasti tarvetta

← Takaisin Kodinhoito & siivous -sivulle