Etusivu > Kodinhoito & siivous > Kodin raikastus

Kodin raikastus ilman keinotekoisia tuoksuja

Raikas koti syntyy ilmanvaihdosta, säännöllisestä siivouksesta ja oikeista materiaalivalinnoista – ei keinotekoisista tuoksuista. Haju kannattaa poistaa, ei peittää.

Tarkistettu ja päivitetty: 6.10.2026 · Lähteet: Martat, Hengitysliitto, Allergia-, iho- ja astmaliitto, Työterveyslaitos, Motiva ja Tukes

Miksi hajusteita kannattaa välttää

Hengitysliiton mukaan tutkimusten mukaan noin 10–40 prosenttia aikuisväestöstä herkistyy tuoksuille. [8] Allergia-, iho- ja astmaliitto tarkentaa, että tuoksuherkkyyden yleisyys vaihtelee 10–40 % välillä tutkimuksesta riippuen. [10]

Tavallisimpia hajusteallergian aiheuttajia ovat deodoranttien, partavesien, käsi- ja kosteusvoiteiden sekä siivousaineiden tuoksuaineet. Yleisimmin oireita koetaan haju- ja partavesistä, pesuaineista, hiustenmuotoilutuotteista, kukista, painomusteesta, homeen hajusta ja tupakansavusta. [10]

Työterveyslaitoksen mukaan sisäilman laatua voivat heikentää muun muassa ulkoilmasta sisäilmaan kulkeutuneet hajut ja epäpuhtaudet sekä materiaaleista ja siivousaineista sisäilmaan vapautuneet kemialliset päästöt, jotka saatetaan aistia hajuina. [11]

Ilmanvaihto on tärkein yksittäinen tekijä

Marttojen mukaan "säännöllinen siivous, toimiva ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmä sekä kunnossa olevat rakenteet ja vähäpäästöiset materiaalit takaavat yhdessä raikkaan ja terveellisen sisäilman". [1]

• Ilmanvaihdon pitää toimia vuorokauden ympäri joka päivä. Jos asunnossa ei oleskella, ilmanvaihtoa voi pienentää, mutta ei sulkea kokonaan. [1]
• Motiva tarkentaa: "Minimiteholle laite kannattaa säätää silloin, kun kotona ei olla" ja "ilmanvaihtoventtiileitä ei kuitenkaan saa missään tapauksessa sulkea kokonaan". [12]
• Vaihda ilmanvaihtojärjestelmän suodattimet 1–2 kertaa vuodessa ja puhdista samalla ilmanvaihtokone. [1] [12]
• Puhdista tulo- ja poistoilmaventtiilit pari kertaa vuodessa tai tarpeen tullen useammin. [4]

Tuuleta oikein:

• Martat: "Tuuleta tehokkaasti, nopeasti läpivedolla. Älä jätä ikkunaa raolleen." [1]
• Motiva: "Tuuleta talvella ikkunan kautta ripeästi, mieluiten ristivedolla, ja sulje sitten ikkunat." [12]

Pöly – siivoa oikeassa järjestyksessä

"Pölyisyys heikentää sisäilman laatua. Säännöllisellä siivoamisella, hyvillä siivousvälineillä ja hyvällä ilmanvaihdolla voi vaikuttaa pölyn määrään ja huoneilman laatuun." [3]

• Imuroi lattiat ja matot ja pyyhi pölyt kodin pinnoilta kerran viikossa tai parin viikon välein. [3]
• Imuroi ensin ja pyyhi pölyt sen jälkeen, jotta imurointi ei nosta pölyä ilmaan. [3]
• Nihkeät mikrokuituliinat ja öljytyt siivousliinat ovat hyviä – pöly tarttuu niihin eikä leviä ympäriinsä. [3]
• Tehoton imuri ja kuivat menetelmät, kuten lakaisu, voivat nostaa pölyn ilmaan ja huonontaa sisäilmaa. [3]
• Valitse mahdollisimman vähäpäästöisiä, pölyämättömiä ja helposti puhdistettavia sisustusmateriaaleja. [3]

Imurin suodatuksesta:

Marttojen mukaan "tehokas suodatus on tärkeää". Korkeatasoisilla suodatusominaisuuksilla varustetut HEPA-suodattimet poistavat vähintään 99,95 % läpi kulkevista hiukkasista. Hyviä vaihtoehtoja ovat myös allergiasuodattimet sekä S-luokan poistoilmansuodattimet. [5]

Tekstiilit ja hajut

• 60 astetta: "Useimmat hajut lähtevät 60-asteessa, kunhan vaate tai huonekalu kestää lämpökäsittelyn." [2]
• Etikkaliotus pinttyneeseen hajuun: liota vaatteita etikka-vesiseoksessa (½ dl etikkaa ja 5 litraa viileää vettä) noin puolen tunnin ajan, huuhtele ja pese normaalisti. [2]
• Pinnat: pyyhi epämiellyttävän hajuiset pinnat etikka-vesiseoksella. [2]
• Ruokasooda: ripottele soodaa pahanhajuisiin kenkiin, telttaan, makuualustalle, reppuun tai tunkkaisen maton tai petauspatjan päälle. Anna vaikuttaa yön yli ja imuroi pois – sooda imee hajuja itseensä. [2]

Jääkaappi:

• Kahvi: ripottele avonaiseen kulhoon kahvipuruja ja laita kulho jääkaappiin vähintään yhdeksi yöksi. [6]
• Sitruuna: laita puolikas sitruuna jääkaappiin ja vaihda se tarvittaessa viikon välein. [6]

Lattiakaivo

Marttojen ekovinkki: kaada lattiakaivoon ½–1 dl ruokasoodaa ja 1–2 dl väkiviinaetikkaa. Kun sihinä loppuu, laske kaivoon muutama litra kuumaa vettä. [7]

Kosteus ja home – milloin pitää huolestua

Otsonointi – ei itse tehtynä

"Otsonin on todettu aiheuttavan terveyshaittoja ja oireita jo pienissä pitoisuuksissa sekä pahentavan esimerkiksi astmaa. Siksi otsonia tuottavia laitteita ei pidä käyttää tiloissa, joissa on ihmisiä." [9]

Jos otsonointia käytetään, Tukes muistuttaa, että otsonointikäsittelyt tulee tehdä huolellisesti ja ohjeita noudattaen ja että asukkaille on kerrottava käsittelyyn liittyvistä varotoimenpiteistä ja varoajasta, jolloin tiloissa voi olla. [13]

Huonekasvit eivät puhdista ilmaa

Huonekasvien uskotaan usein puhdistavan ilmaa. Tutkimusnäyttö ei tue tätä. Cummingsin ja Waringin vuonna 2019 julkaisema katsausartikkeli "Potted plants do not improve indoor air quality" kävi läpi raportoidut VOC-poistotehot ja totesi, että ruukkukasvit eivät paranna sisäilman laatua. [14]

Kasvit tuovat kotiin visuaalista raikkautta ja viihtyisyyttä – mutta niitä ei kannata hankkia ilmanlaadun parantamiseksi.

Mitä emme julkaisseet – ja miksi

Artikkelin aiemmassa versiossa oli useita väitteitä, joille ei löytynyt hyväksyttyä lähdettä. Päälähde oli viihdesivusto Newsner, ja mukana oli myös blogeja, mediaa sekä yritysten markkinointisivuja. Poistetut väitteet:

• Mandariininkuorien ja kanelin keittäminen ilmanraikastimeksi – alkuperä oli blogilähde. [8]
• Eteeriset öljyt hajunpoistoon – hyväksytyistä lähteistä ei löytynyt mainintaa.
• Sisäilman kosteusprosentit 30–60 % ja ihanne 40–50 % – ei löytynyt hyväksyttyä lähdettä tässä muodossa.
• "Tavallinen imuri ei pidätä allergeeneja vaan puhaltaa ne takaisin ilmaan" – Marttojen mukaan HEPA on yksi hyvä vaihtoehto, ei ainoa, ja tehoton imuri vain voi nostaa pölyä ilmaan. [3] [5]
• "Yhteen keskikokoiseen mattoon riittää noin puoli desiä soodaa" – määrää ei ole Martoilla. [2]
• "Viemäriin desi ruokasoodaa ja desi etikkaa" – Marttojen määrät ovat ½–1 dl ja 1–2 dl ja kohde on lattiakaivo. [7]
• "Vaihda kahvinporot kerran viikossa" – Martoilla vaihtoväli koskee sitruunaa. [6]
• Siivousjärjestys "ylhäältä alas" – Martat sanovat "imuroi ensin ja pyhі pölyt sen jälkeen", ei ylhäältä alas -sääntöä. [3]
• "Hajusteita ei tarvita" -tyyppiset ehdottomat muotoilut on korvattu lähteiden omilla sanamuodoilla.

Jos luotettavaa lähdettä ei löydy, väitettä ei julkaista.

Turvallisuus – muista nämä

Yhteenveto

Raikas koti ei synny tuoksusta vaan toimivasta ilmanvaihdosta, säännöllisestä siivouksesta ja puhtaista materiaaleista. Tuoksuvat tuotteet voivat jopa pahentaa oireita – ja niiden sijaan kannattaa poistaa hajun syy.

Miten tämä artikkeli on tehty: sisältö on koottu Marttojen, Hengitysliiton, Allergia-, iho- ja astmaliiton, Työterveyslaitoksen, Motivan ja Tukesin julkaisemista ohjeista sekä yhdestä vertaisarvioidusta tutkimuskatsauksesta, ja tarkistettu 6.10.2026. Jokainen väite on merkitty lähdenumerolla ja lähteet on linkitetty tarkkoina osoitteina. Jos huomaat virheen, ilmoita siitä yhteydenottolomakkeella.

Lähteet

1. [1] Martat – Raikas koti ja ilmanvaihto. Ilmanvaihdon toiminta, suodattimet, tuuletus ja kodin kunnon tarkkailu. martat.fi/kodinhoito/siivous/raikas-koti-ja-ilmanvaihto/
2. [2] Martat – Hajunpoisto. 60 asteen käsittely, etikkaliotus ja ruokasooda. martat.fi/…/hajunpoisto/
3. [3] Martat – Asiaa pölystä. Pölyn vaikutus sisäilmaan, imuroinnin ja pyyhinnän järjestys, siivousvälineet ja sisustusmateriaalit. martat.fi/kodinhoito/siivous/asiaa-polysta/
4. [4] Martat – Ilmanvaihtoventtiilit. Venttiilien puhdistus. martat.fi/…/ilmanvaihtoventtiilit/
5. [5] Martat – Imurin valinta ja huolto. Suodattimien merkitys ja HEPA-suodattimen teho. martat.fi/kodinhoito/kodinkoneet/imurin-valinta-ja-kaytto/
6. [6] Martat – Isoäidin siivousvinkit. Kahvi ja sitruuna jääkaapin hajunpoistoon. martat.fi/kodinhoito/siivous/isoaidin-siivousvinkit/
7. [7] Martat – Kylpyhuoneen puhdistus. Lattiakaivon ekovinkki. martat.fi/kodinhoito/siivous/kylpyhuoneen-puhdistus/
8. [8] Hengitysliitto – Tuoksuille herkistyminen ja tuoksuherkkyys. Tuoksuherkkyyden yleisyys aikuisväestössä. hengitysliitto.fi – tuoksuherkkyys
9. [9] Hengitysliitto – Otsonointi. Otsonin terveysvaikutukset ja hajusteiden käyttö. hengitysliitto.fi – otsonointi
10. [10] Allergia-, iho- ja astmaliitto – Tuoksut ja hajusteet. Tuoksuherkkyyden yleisyys, oireiden aiheuttajat ja oireiden selvittäminen. allergia.fi – tuoksut ja hajusteet
11. [11] Työterveyslaitos – Sisäilma. Sisäilman laatua heikentävät tekijät. ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/sisailma
12. [12] Motiva – Ilmanvaihto kotona. Ilmanvaihdon säätö, venttiilit, suodattimet ja tuuletus. motiva.fi/tietopankki/ilmanvaihto-kotona/
13. [13] Tukes – Otsonoinnin varotoimia noudatettava terveyshaittojen estämiseksi. Otsonointikäsittelyn varotoimet ja varoaika. tukes.fi – otsonoinnin varotoimet
14. [14] Cummings, B. E. & Waring, M. S. (2019) – Potted plants do not improve indoor air quality: a review and analysis of reported VOC removal efficiencies. Journal of Exposure Science & Environmental Epidemiology. hero.epa.gov – tutkimusviite

Katso myös nämä oppaat

• Hajujen poisto kodista – tuuletus, etikka ja ruokasooda
• Siivouskalenteri
• Mattojen raikastus
• Pölypunkkien torjunta

← Takaisin Kodinhoito & siivous -sivulle